Opiskelutaidot ja oppimisen tuki

Oppimisen vaikeudet haastavat opiskeluhyvinvointia

Oppimisen vaikeudet ovat yksi keskeinen opiskeluhyvinvointia kuormittava tekijä. Oppimisvaikeudella tarkoitetaan henkilön vaikeutta oppia opetettavia tietoja ja taitoja. Lisäksi vaikeudet on suuria ja ne eivät selity yleisen kognitiivisen tason heikkoudella, koulutuksen puutteella eikä taustalla muita sairauksia. Oppimisvaikeuksia ovat mm. lukivaikeus (lukihäiriö) ja matematiikan vaikeus tai hahmottamisen vaikeudet. Oppimisen haasteet voivat liittyä tarkkaavuuden, itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen vaikeuksiin. Taustalla voi olla esimerkiksi jokin neurologinen eli hermostoon liittyvä sairaus tai vaurio, kuten aivovamma, aivoverenkiertohäiriö tai CP-vamma. Myös mielenterveydelliset syyt, kuten masennus, ahdistus tai koulu/työuupumus voivat vaikeuttaa oppimista. (https://kuntoutussaatio.fi/oppimisentuki/tietoa/tietoa-oppimisvaikeuksista/)

Viimeisimmän korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa 14,2 % vastaajista oli todettu oppimisvaikeus tai oppimiseen vaikuttava sairaus tai vamma. Ammattikorkeakouluopiskelijoilla (16,9 %) oli todettu hieman useammin oppimisvaikeus tai oppimiseen vaikuttava sairaus tai vamma kuin yliopisto-opiskelijoilla (11,5 %). Lukivaikeus oli todettu 8 % vastaajista (ammattikorkeakouluopiskelijat 10 %, yliopisto-opiskelijat 6 %). (KOTT 2021.) Oppimisvaikeudet voivat olla todettuja tai koettuja: Vuoden 2012 KOTT-aineiston pohjalta Rinne, Korkeamäki ja Villa (2021) havaitsivat koettuja oppimisvaikeuksia olleen naisista 8 %:lla ja miehistä 6 %:lla. Vastaavasti todettuja oppimisvaikeuksia oli 4,4 %:lla naisista ja 2,5 %:lla miehistä. Yleisin todettu oppimisvaikeus oli lukivaikeus (naiset 4,1 % ja miehet 2,3 %). Vuoden 2021 KOTT-aineistossa todettu lukivaikeus oli naisista 7,9 %:lla ja miehistä 8 %:lla. Osalla opiskelijoista oppimisvaikeudet tunnistetaan vasta korkeakouluopintojen aikana.

Oppimisvaikeudet ovat yhteydessä monenlaisiin opintojen etenemisen haasteisiin. Rinne, Korkeamäki ja Villa (2021) toteavat oppimisvaikeuksien liittyvän korkea-asteen opinnoissa tarvittavien tietojen ja taitojen oppimiseen mutta myös opiskelun itsenäisyyteen liittyviin tilanteisiin. Oppimisvaikeuksia kokevilla voi olla vaikeutta tiedon prosessoinnissa, kirjallisten tehtävien kuten muistiinpanojen tai esseiden kirjoittamisessa. Oppimisen vaikeudet kytkeytyvät myös opinnoissa vaadittaviin itsesäätelytaitoihin, opintojen suunnitteluun, ajanhallintaan tai valintojen tekemiseen. Vuoden 2012 opiskelijabarometrin pohjalta Rinne kollegoineen nostaa esille oppimisvaikeuksien yhteydet niin psyykkiseen hyvinvointiin, osallisuuden kokemuksiin kuin heikompaan koettuun terveyteen. Oppimisvaikeuksia kokeneilla naisilla oli selkeästi enemmän masentuneisuuden tuntemuksia kuin ei vaikeutta kokevilla naisilla.

Kokemus oppimisvaikeuksista kytkeytyi KOTT-aineistossa moneen opiskeluun ja opintojen edistämiseen liittyvään asiaan. Oppimisvaikeuksia kokevilla oli puutteellisemmat opiskelutaidot, vaikeuksia ymmärtää opiskeltavia asioita sekä tarvetta toistaa asioita oppiakseen. He myös pohtivat useammin opintojen keskeyttämistä ja kokivat harvemmin opiskelemansa alan olevan itselle oikea kuin ei vaikeutta kokevat opiskelijat. Myös osallisuuden kokemuksissa näkyi useammin yksinäisyyttä, vähäisempää opiskelijayhteisöön kuulumista sekä heikompaa uskoa mahdollisuudesta vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Oppimisen vaikeuksilla on siten laaja-alainen ja monimuotoinen yhteys opiskeluhyvinvointiin.

Korkeakouluilla on monipuolisesti keinoja tukea opiskelutaitoja ja oppimista

Oppimiseen saatavat tuen kokemukset kiinnittävät huomion ohjauksen ja erityisen tuen kehittämistarpeisiin. Korkeamäki (2022) nostaa esille tutkimusten huomiot oppisvaikeutta kokevien kokemuksissa siitä, että tuen hakemiseen ja tarjoamiseen liittyvissä käytänteissä on vielä kehitettävää. Yksi ongelma on tuen hakemisen ja saamisen jääminen jo muutenkin kuormittuneen opiskelijan vastuulle. Toisaalta hän toteaa, että monipuoliset tarjolla olevat opiskelujärjestelyt ja tukimuodot sekä saavutettava tiedottaminen voivat edistää opiskelijan toimijuutta. Tähän tarvitaan myös aktiivista yhdenvertaisuutta edistävää työtä, mihin erityisesti viimeaikaisessa korkeakoulujen saavutettavuustyössä on kiinnitetty huomiota.

Pandemia-aikana OKM:n korkeakouluille myöntämillä erityisavustuksilla mahdollistettiin erilaisia oppimisen ja opiskelutaitojen tukemisen toimien toteuttamista ja kehittämistä. Toimenpiteet muodostavat jatkumon, jonka toisessa päässä on proaktiivinen opiskelijan itseohjautuvuuteen ja itsenäiseen työskentelyyn pohjautuvat opiskelutaitojen kehittämisen keinot ja toisessa päässä ovat korjaavat joko koettuihin tai diagnosoituihin oppimisen vaikeuksiin reaktiivisesti suunnatut erityisen tuen keinot. Jatkumoon sisältyy erilaisia itsenäisesti käytettäviä materiaaleja ja työvälineitä, opintojaksoja, työpajoja ja vertaisryhmiä sekä erityispedagogista yksilöllistä tukea.

Kaikki opiskelijat hyötyvät opiskelutaitojen proaktiivisesta tukemisesta

Opiskelutaitojen itsenäistä kehittämistä tuetaan korkeakouluissa erilaisilla verkossa olevilla itseopiskelumateriaaleilla. Opiskelutaitojen kehittämistä tukevat opintojaksot ovat yleinen proaktiivisen ennaltaehkäisevän toiminnan muoto. Opintojaksot sijoittuvat usein opintopolun alkuun ja niillä pyritään tukemaan korkeakoulussa tarvittavien akateemisten luku- ja kirjoittamistaitojen kehittymistä sekä oppimisen itsesäätely- ja suunnittelutaitoja.

Opiskelutaitojen itsearviointivälineitä on myös tarjolla monissa korkeakouluissa. Itsearviointi antaa opiskelijalle tietoa oppimisen vaikeuksien luonteesta ja kohdentumisesta. Itsearviointeja voidaan myös hyödyntää ohjausprosesseissa lähtötilanteen arvioimisena ja tuen kohdentamisessa.

Opiskelutaitojen kehittämistä tuetaan useissa korkeakouluissa ryhmämuotoisilla työpajoilla. Erilaisissa ryhmissä vertaisopiskelijoiden kanssa voidaan jakaa oppimisessa ja opiskelussa koettuja haasteita mutta myös opiskelijalähtöisiä vinkkejä ja ideoita opiskeluun. Pedagogisesti vertaistukea hyödyntävät ja vahvistavat työpajat voivat olla erityispedagogisen asiantuntijan vetämää strukturoitua työskentelyä ja pohjautua jonkin tunnistetun opiskeluhaasteen, esimerkiksi toiminnan ohjauksen haasteet, ratkaisemiseen saman kokemuksen jakavien vertaisten kanssa.

Korjaavampaa ja yksilöllisempää tukea tarjoavat moniin korkeakouluihin palkatut erityispedagogiikan asiantuntijat. He toimivat erilaisilla nimikkeillä mutta jakavat saman tavoitteen erityistä tukea tarvitsevin opiskelijoiden oppimisvaikeuksien tunnistamisessa ja opintojen edistämisen tukemisessa. Menetelmällisesti yksilöllisessä tuessa hyödynnetään erityispedagogiikan työmenetelmiä ja -välineitä, jotka kohdennetaan erityisesti korkeakouluopiskelun kysymyksiin.

Opiskelutaitojen tukeminen pohjautuu ennen kaikkea linjakkaaseen opetukseen ja pedagogiikkaan sekä yleiseen saavutettavuuden systemaattiseen huomioimiseen opetuksessa ja ohjauksessa (ks. https://okm.fi/korkeakoulutuksen-saavutettavuussuunnitelma). Saavutettavia pedagogisia käytänteitä ovat muun muassa opintojaksoilla ja tutkielmien ohjauksessa käytettävät selkeät ja saavutettavat tehtävä- ja suoritustapaohjeet ja materiaalit, opiskelumateriaalien toimittaminen ennakkoon, kriittisten opintojaksojen tai opinnäytteiden tekemisessä esiintyvien kohtien huomioiminen ohjauksessa, monipuolisten arviointimahdollisuuksien tarjoaminen ja osallisuutta edistävien ja toiminnallisten menetelmien sekä vertaisohjauksen hyödyntäminen. Opiskelijat hyötyvät myös yhdessä suunnitellusta HOPS:ista (Saavutettava opetus ja opiskelu — ESOK).